Lankashoppailua

Tänään kävin Menitassa shoppailemassa hiukan tekemistä alkukesäksi:

100g Teetee elegant, 350g Drops Safran

Elegantista tulee syntymäpäivälahja, tosin pelkään pahoin etten välttämättä saa lahjaa ajoissa valmiiksi. Safranista tulee kolmas pinaattitunika :D Vihreää tunikaa olen käyttänyt sen verran, että päätin tehdä samanlaisen mutta sinisenä. Värit falskaa hiukan kuvassa, mutta langan väri on petroleum.

Tiistaina vietimme iltaa tuttavien luona jalkapalloa katsoen ja neuloen. Koska minulla ei ollut neulomusta päätin tehdä vasemmankäden lapasen yhteen aikaisempaan juttuun. Tämäkin menisi islantilaista -otsikon alle, mutta taidan odottaa kunnes voin tehdä kunnon blogiesittelyn islantilaislapasista.

Näin paljon ehdin neuloa jalkapallo-ottelun aikana

Islantilaista II½

En ole kirjoittanut, sillä olen neulonut. Paras selitys ikinä.
Tässä pari kuvaa neulomuksesta. Se ei ole vielä valmis, siihen tulee vielä boonusta.

Edestä

Vetoketjun paikka on tässä

Näyttää tutulta, eikö vain? Ei, se ei ole sama paita, vaikka onkin sama malli ja jopa samat värit. Tämä on kokoa XXL, omani on kokoa S. Tähän tulee myös n 25cm vetoketju eteen jonka vuoksi edessä on kolmen silmukan levyinen ura nurjia silmukoita (merkitty punaisella langalla).
Mutta nyt en paljasta enempää. Tähän paitaan liittyy salaisuuksia :)

Lankainventaario...ko?

Innostuin tutkiskelemaan lankavarastojani sen jälkeen kun näin kuvia muiden kätköistä. Tekee hyvää välillä muistuttaa itselleen mitä lankoja omistaa (ja kuinka paljon!)
Tässä kaikki langat kaadettuna kökään:

Prisman muovipussissa on pieniä jämänystyröitä sekä yksi keskeneräinen ikuisuusprojekti. Keltaisesta langasta olin neulonut irtohihan, mutta totesin, kolmen vuoden jälkeen, että tuskin saan aikaiseksi toista hihaa. Siispä purin ja laitoin viispinpuuhun jotta lanka suoristuisi edes hiukan (en jaksanut pestä).

Löysin myös äidiltä pihistämiäni vintagelankoja (menisiköhän ne kaupaksi sillä nimikkeellä?) jotka ovat ostettu vuosikymmeniä sitten. Harmi vaan että mohairlangat ovat hieman huopuneet...

Vasemmassa kuvassa näkyy huopuneisuus, mutta oikeanpuoleisessa on todenmukaisemmat värit.

Lilan langan vyyhditin uudelleen, ja yllätykseni se ei ollutkaan niin takkuuntunut ja huopunut kerän sisältä kuin päällepäin näytti. Sekavaa pörröä se silti on.


Minulla on ollut kaikki (no höpö höpö, suurin osa) langat yhdessä jemmassa, kolmessa Ikean arkistolaatikossa. Jemmaan ei mahdu useampaa laatikkoa, mutta eihän nuo kaikki enää kolmeen laatikkoonkaan mahdu. Arkistolaatikoita on nyt viisi, lisäksi vielä kaksi laatikollista jotka muuttavat kirjahyllyn päälle. Lajittelu on nyt seuraava (kuvassa ylävasemmalta oikealle): yksiväriset villalangat, erikoislangat, käsinkehrätyt, luonnollisenväriset villalangat, mohairit, Isoveli ja viimeisenä moniväriset villalangat.

Lattialla näkyy myös setripuupalasia joita olen noihin lankalaatikoihin laitellut. Niitä pitäisi myös ostaa lisää, eivät ne enää noin moneen laatikkoon riitä. Lisäksi niitä varmaan kannattaisi laittaa villojenkin sekaan. Ihan vaan varmuuden vuoksi.

Sinälläänhän tämä nyt ei ollut mikään inventaario kun en sen pahemmin punninnut tai laskenut keriä. En halua tietää kilomääriä, eteenkään kun avokki istui koko ajan vieressä (ja pyöritteli silmiään ja kauhisteli lankamääriä), ja olisi varmaan vinoillut loppuvuoden jos olisi tietänyt tarkempia summia. Parempi vaan että näki epämääräisen kasan.

Pikkuhiljaa täytyy varmaan keksiä jotain noista vanhoistakin langoista... Isovelit ja mohairit ovat siksikin erilaisessa laatikossa, että niille mahdollisesti on käyttöä "tässä jossain vaiheessa".

Ufoista eroon!

Päätin päästä eroon parista ufosta. Neuleiden viimeistely ei aina oikein miellytä, ja tässä siitä yksi esimerkki:

Neuleeseen kuuluu kaksi 130cm soiroa joiden leveys on 6s. Tylsäää! Päätin ottaa härkää sarvista ja neuloin molemmat soirot kahdessa illassa kaiken muun tekemisen seassa. Muutenhan voin uppoutua neulomiseen pitkäksi aikaa, mutta en kyllä noin tylsän työn kanssa.
Nyt neule kumminkin on valmis, saa nähdä koska löytyy aikaa sen valokuvaamiseen. Sain myös yhden toisen ufon valmiiksi, mutta niistä lisää sitten kun tulee esittely kuvien kanssa.

Siirryin seuraavan suurehkon projektin suunnitteluun:

Suunnitelmat sekakielellä, totta kai!

Onneksi puhuin neuleen saajan kanssa (avokki), sillä ilmeisesti olin ymmärtänyt toiveet väärin. Alunperin piti olla huppu ja vetoketju (joko koko pituudelta tai puolipituudelta). Sitten ilmeni että vetoketjun pitääkin olla olkapäällä, ja sehän tekee hupunneulomisen hankalaksi. Vuorikin pitäisi olla.
Saas nähdä.. Eiköhän tämä tästä, pitäisi vaan uskaltaa aloittaa...

Islantilaista II: Lopapeysa

Vihdoin!
Tänään molemmilla oli vapaapäivä ja aurinkokin pilkahti esiin aamupäivästä. Pääsimme siis valokuvaamaan yhtä suuremmista projekteistani, islantilaista villapaitaani. Innostuspyrähdyksessä neuloin sen reilussa kahdessa viikossa ja siitä tulikin tosi mieleinen, juuri sen näköinen kuin toivoin.


Mutta aloitetaan alusta. Langat ovat niin kutsuttua plötilopi:a, eli islantilaista hahtuvalankaa kiekossa (plötu tulee sanasta platta, eli levy. Lopi taas on muokkautunut vuosien varrella tarkoittamaan melkein mitä vaan paksuhkoa islantilaista lankaa). Ostin lankakiekot islanninmatkallani viime heinäkuussa. Kiersimme vuokra-autolla koko saaren ja loppupuolella käväisimme Mossfellbaerin kylässä jossa sijaitsee Álafossin tehtaanmyymälä. Ostin langat kahteen islantilaispaitaan ja maksoin näistä hahtuvista n. 35e! Myös muuten kotimainen lanka on Islannissa todella edullista (en katsonut pahemmin esim. norjalaisten lankojen hintoja, mutta oletan että importoidut taas ovat huomattavasti hintavampia), esimerkiksi Létt-lopi maksaa Islannissa puolet vähemmän kuin Suomessa (ja on myös edullisempaa kuin vastaava suomalainen Suomessa).


Neuleohjeen valitsin ístexin omasta mallistosta. Ostin samaisella reissulla paikallisesta marketista ohjevihkosen jonka valitsin niin, että saisin mahdollisimman monta erilaista islantilaisneulemallia josta valita. Mieleinen löytyikin. Ohjeessa se tosin on neulottu Álafoss lopista, eli paksusta, löyhäkierteisestä langasta. Ravelryn avulla selvitin että kaksinkertainen hahtuva kävisi yhtä hyvin, ja tekisi paidasta lisäksi kevyemmän. Ohjeiden luku oli mielenkiintoista, sillä olen pain kahden vuoden ajan opiskellut islannin kieltä enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Ohjeiden luku ei kyllä muutenkaan ole kovin haastavaa kun tietää suurin piirtein mitä on odotettavissa...


Itse neulominen oli mukavaa ja kevyttä, sillä hahtuvaa täytyy neuloa rennoin rantein vetämättä lankaa. Toisaalta, kun lanka katkeaa, ei tarvitse tehdä muuta kuin liittää langat toisiinsa muutaman sentin matkalta ja jatkaa. Neulominen kyllä vie hiukan enemmän tilaa, sillä välillä neulotaan kolmea, neljää sävyä samaan aikaan ja kaikista levyistä lähtee kaksi lankaa joita ei saa vetää -> levyt täytyy siis asetella viereensä jotenkin järkevästi jotta langat "luistaa".


Valmiiseen neuleeseen ei tule yhtäkään saumaa, sillä hihojen alle jäävät aukot silmukoidaan umpeen niin että ne katoavat neuleeseen. Valmis neule pestään hellästi miedossa pesunesteessä (ei lioteta) ja kuivataan tasossa.

Varoituksen sana: hahtuvista karkailee paljon karvoja, ja valmis neulekin päästelee niitä. Ei siis kannata laittaa alle esimerkiksi mustaa paitaa jossa vaaleat karvat näkyvät... Paita on myös todella lämmin ja sopii parhaiten käytettäväksi ilman takkia tai talvella takin alla.


Lisätietoja islantilaisista langoista löydät täältä, ja tietoja islantilaispaidoista taas täältä (molemmat englanniksi).
Lisää kuvia paidasta, sekä samat kuvat parempilaatuisina, löydät täältä. Nyt ainakin tiedän ettei minusta koskaan tule mallia! ;)

Omena-pinattitunika

Viime aikoina on ollut hiljaista. On jopa käynyt niin, etten neulonut ollenkaan kokonaiseen viikkoon. Välillä täytyy kai pitää taukoa.
Johtuu kai siitä, että sain aika suuren ja haastavahkon (no, ainakin ajattelin näin etukäteen) työn loppuun, jonka jälkeen piti pitää hengähdystauko. Kirjoittaisin mielelläni tästä työstä, mutta haluan samalla julkaista siitä kuvia, ja ongelma on kun en oikein onnistu ottamaan itsestäni hyviä kuvia. Avokin kanssa taas ei saada aikaiseksi yhteisellä ajalla.

Eli esittelenpä tässä nyt neuletyön jonka tein viime kesänä. Lankana on Drops Safran (puuvillaa) ja malli on nk. Pinattitunika joka neulotaan yhtenä kappaleena ylhäältä alas. Onnekseni äidillä sattui olemaan se Suuri Käsityö -lehti jossa kyseinen malli on. Olen tehnyt myös toisen tunikan samalla mallilla ohuesta villalangasta, mutta sitä en ole tullut käyttäneeksi kertaakaan (lyhythihainen villapaita, mitä sillä tekee? Alle ei sovi pitkähihaista kun kaula-aukko on sen verran avara). Tätä puuvillaista on mukava käyttää ja kokokin on oikein sopiva, vaikka sainkin tehdä aika paljon töitä sovittaakseni langan ohjeseen.
Kaiken kaikkiaan onnistunut ja miellyttävä neule!