Puuhastelua

Harmittavaista kun en ole ehtinyt päivittämään blogia. Toisaalta neulon edelleen sitä samaista huivia (voisihan siitäkin laittaa päivitetyn kuvan). Sen sijan olen tehnyt ahkerasti töitä, muun muassa tämännäköistä:

Vanhoja kirjaimia

 Näistä muodostuu ruotsinkielinen sana, osaatko arvata mikä?

Lisäosia.

Takaosa

Pahanhajuista liimaa. Toisiin kirjaimiin käytin läpinäkyvää teippiä.

Laminoidut kirjainlappuset upotettiin vesipaljuun josta lapset saivat kalastaa ne yksitellen kuvassa olevan koukun avulla. Lapset pitivät kovasti tästä tehtävästä, joten se tulee uusiokäyttöön toisella kertaa. 

Suklaalanka

Kaksi viikkoa sitten kävin töiden jälkeen Stentorpin lammastilalla (itse asiassa käynnistä on jo niin kauan etten enää edes muista päivämäärää...). Emäntä ei aluksi ollut paikalla kun saavuimme työkaverini kanssa, eikä isäntä uskaltanut antaa valokuvauslupaa. Tässä kuitenkin kuvia ostoksistani.

Ihanat lankavyyhdit

Tärkeät statsit

Monivärinen lanka maksoi 16 e /100 g ja yksivärinen lanka oli hieman halvempaa, olisiko ollut 10 e /100 g? Myynnissä oli myös erilaisia lammastuotteita: villapaitoja, nahkaliivejä, pipoja...
Myöhemmin emäntäkin saapui paikalle norjalaisvieraidensa kanssa ja saimme tutustua lampolassa sijaitsevaan näyttelytilaan ennen näyttelyn avajaisia. Pääsin myös rapsuttamaan kahden kuukauden ikäistä karitsaa. Stentorpin Facebook-sivun löydät täältä.

Langalle ei ole vielä minkäänlaisia suunnitelmia, en vain pystynyt vastustamaan houkutusta... Yhdessä noista kyllä tulee jotakin ihanan väristä. Molempia lankoja on 150g.

Huopahirviöiden uusi ulkomuoto

Ihan lupaavan näköistä siitä villasta tuli. Kyllä tuota jo karstaakin.

Eipä mulla sitten tällä erää muuta...

PellavaPläntti

PellavaPläntti!

Tänään kävimme vihdoin kylvämässä pellavansiemenet! Pläntti on aika pieni, mutta mitäs sitten. Eipähän tarvitse kitkeä yhtä paljon. Tuo keskellä oleva vihreä kasvusto on sikuria, jotain uudelleen henkiin herännyttä. Annoimme sen jatkaa oloaan, siitä voi olla iloa myöhemmin.
Yleensä kaikki kylvöt johon ryhdyn menee mönkään, joten olen ehkä hiukan varautunut tämänkin suhteen. Lisäksi olemme vajaan kuukauden myöhässä.
Mut jännää se on silti...

Pellavat saavat kasvaa kauniissa ympäristössä:

Päärakennus

Heppoja

Nooran tinttamareski pääsi tiistaina käyttöön kun innokas lapsilauma hyökkäsi museolle. Tykkäsivät kovasti.