Päädyin jakkuun, sillä ajattelin sen olevan helpompi puettava kuin neulepusero. Islantilaisjakut neulotaan yleensä pyörönä kuten puserotkin, sillä erolla että niihin jätetään parin nurjan silmukan levyinen "kuja" keskelle etumusta. Kujan reunoihin ommellaan kaksinkertainen sauma ompelukoneella jonka jälkeen paita leikataan auki kujaa pitkin (hui kauhistus!). Sen jälkeen puseroon voi ommella vetoketju tai poimia silmukoita ja neuloa napinlävet. Tämä onnistuu tietysti parhaiten hahtuvalla tai plötilopilla, sillä sehän huopuu eivätkä silmukat karkaile samalla tavalla. Karhea plötilopi ei tulisi nyt kysymykseenkään kun kyseessä oli vauvaneule, josta ei siis pitänyt tulla ulkotakkia.
En ollut koskaan ennen neulonut kirjoneuletta tasona, joten päätin etsiä ohjeita netistä. Lopulta päädyin Dropsin vauvajakkuun jossa on sekä kaarroke että kirjoneuletta. Apuna Fair Isle neulontaan löytyi Dropsin oma ohjevideo. Langaksi piti tulla ohjeessa oleva Drops Merino Extra Fine, mutta lankakaupassa lanka oli melkein loppu eikä värejä oikein löytynyt. Päädyin sen sijan Sandnes Smart -lankaan joka on ihanan pehmoista ja ilmavaa. En tässä vaiheessa tiennyt vauvan sukupuolta (enkä muutenkaan kannata jakoa vaaleanpunaiseen tai hempeän siniseen) ja halusin neuleesta perinteisen luonnonvärisen islantilaisneuleen. Neljästä eri väristä piti valita pohjaväri ja kaksi kuvioväriä. Lopulta valitsin astetta tummemman värisetin. Ehkä hiukan synkähkö, mutta vaaleampi vaihtoehto ei ehkä ole kovinkaan käytännöllinen pienellä lapsella?
Sitten neulomaan koetilkkua.
Ensimmäinen koetilkku |
Toinen koetilkku |
Lopullinen kuvio, paidan selkämys |
Neulominen
meni ihan mukavasti. Ohjeen mukaisesti helma ja hihansuut aloitetaan yhdellä
oikealla kerroksella ennen kuin aloitetaan 1o, 1n resori. Reunasta tuli
joustava eikä niin karhea kuin jos neuloisi suoraan resoria.
Kaarrokkeen
neulominen oli välillä haastavaa, ainakin kun joissain kohdin täytyi neuloa
kolmella langalla kirjoneuletta nurjalla puolella. Kuviossa tulee myös kohta
jolloin harmaabeigeä ei ole itse kuviossa, mutta sitä tarvitaan reunaa varten,
eli sitä on pakko kuljettaa neuleen takana pitkiä matkoja. Jos neuloisin paidan
uudelleen, saattaisin vaihdella napinläpireunan väriä.
En tehnyt
kaulusta niin kuin ohjeessa (sitä ei oikein ohjeen kuvista edes näy), vaan
halusin samantyylisen kauluksen kuin Istexin islantilaisneuleissa. Neuloin 1o, 1n,
sen jälkeen yhden kerroksen nurjaa jonka jälkeen tasaista oikeaa (pehmeämpi
puoli vauvan kaulaa ja niskaa vasten). Kaulus on taitettu kaksinkerroin ja
ommeltu langanpäällä.
Lopuksi
kainaloihin jäävät aukot silmukoidaan umpeen hihoista jäävillä langanpätkillä.
Tässä vaiheessa mulle viimeistään iskee kauhea täydellisyystavoittelu päälle ja on pakko saada se sauma ihan näkymättömäksi. Aika hyvin onnistuin:
Tässä vaiheessa mulle viimeistään iskee kauhea täydellisyystavoittelu päälle ja on pakko saada se sauma ihan näkymättömäksi. Aika hyvin onnistuin:
Kainalo ja silmukoitu sauma |
Lopuksi kävin Villavyyhdissä ostoksilla ja löysin neuleeseen sopivat napit
Nämä kuvat otin kotisohvalla ennen kuin annoin paidan saajalle. Oli tarkoitus ottaa vielä yksi kuva jakusta saajan kanssa, mutta se unohtui, Paita on neulottu 6-9kk ikäiselle lapselle, joten täytyy odotella vielä aika kauan ennen kun voin pyytää kuvaa jakusta lapsen päällä (vauva ei siis ole vielä syntynytkään).
Hiton kaunista jälkeä!
VastaaPoista